Aivan Erityinen – Fedja

Terve poikavauva näki päivänvalon kirpeänä lokakuun pakkaspäivänä 2009.

Alkuun haettiin vauhtia vastasyntyneiden teholta, jonka hellässä huomassa opeteltiin hengittämisen jaloa taitoa pari viikkoa.

Lukuisten kokeiden tekeminen määritteli pojan ensimmäisiä elinkuukausia, mutta syytä alkuvaikeuksiin ei koskaan löytynyt.

Liikkeelle lähdettiin aikaisin, isojen sisarusten vanavedessä heidän touhuja seuraamaan oli kova halu. Ensimmäinen vuosi oli samanlainen, kuin muillakin lapsilla.
Kun muut ikätoverit puhuivat jo pitkiäkin tarinoita, Fedja ilmaisi itseään yksittäisillä sanoilla sekä ”omalla kielellään”.
Kotona ja lähiympyröissä ei ollut ongelmaa tulla ymmärretyksi.

Neuvolassa ei oltu huolissaan puheen viivästymisestä, mutta äiti sai vaatimalla vaatia tahtonsa läpi ja pojan puheterapiajonoon 3v tarkastuksen yhteydessä.
Kaupungin huonon puheterapeuttijonon vuoksi ensimmäinen arvio tehtiin pojan ollessa 3,5 vuotias.
Siitä alkoi sinnikäs kuntoutus sekä kutsu myös toimintaterapia-arviointiin.

Siitä lähtien pojan arkipäivää on ollut sekä puheterapia että toimintaterapia.
Säännöllisen sekä terapeuttien kiinteän yhteistyön johdosta pojan kehitys on ollut todella kovaa.
Sinnikäs luonne sekä periksi antamattomuus ovat olleet pojan voimavaroja kehittyä ja ottaa ikätovereitaan kiinni.

Esikouluvuonna sinnikäs taistelu tuotti tulosta ja poika sai kuin saikin aloittaa koulutaipaleensa lähikoulussa ikätovereidensa kanssa pienryhmän tukemana.
Lukemaan on opittu ja matematiikassa pojalla on lahjoja.

Empaattinen ja sosiaalinen poika on saanut roimasti itseluottamusta koulusta.
Jää nähtäväksi, jatkuuko kehityskulku ylämäkeä jatkossakin!